Uraohjaus

Opiskelijalle työelämään kasvaminen on tärkeä osa ammattilaiseksi tulemista. Vasta työpaikka antaa realistisen käsityksen työelämästä ja omasta ammatista. Työnantaja voi tukea opiskelijan kiinnittymistä työelämään tarjoamalla kannustavan kokemuksen.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen tavoite on usein työllistyminen tai jatko-opintoihin suuntautuminen. Alan vaihtajalla tai nuorella ei vielä ole kokemusta oman alansa työelämästä, joten onnistunut työelämässä oppiminen tukee alalle valmistuvan urakehitystä.

Tälle sivulle on koottu vinkkejä työpaikoille ja oppilaitoksille opiskelijan urasuunnitelmien tukemiseksi..

Uraohjaus on jokaisen opiskelijoita ohjaavan opettajan ja ohjaajan tehtävä. Uraohjauksella tarkoitetaan opiskelijan uraan tai jatko-opintoihin liittyvien tavoitteiden suuntaamista ja tukemista. Tavoitteet on kirjattu henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan.

Opettajan tehtävä on auttaa opiskelijaa saavuttamaan nämä tavoitteet HOKSin mukaisesti. Tarvittaessa HOKSia päivitetään vastaamaan paremmin opiskelijan henkilökohtaista urapolkua. Työpaikan, oppilaitoksen ja opiskelijan väliset uraa koskevat keskustelut auttavat täsmentämään opiskelijan tavoitteita.

HOKSiin kirjattavaan urasuunnitelmaan voi sisältyä jatko-opintosuunnitelma tai suunnitelma työelämään siirtymiseksi tai työuralla etenemiseksi.

Urasuunnitelmassa huomioidaan myös osaamisen kehittämisen tarve työelämän kannalta, jotta opiskelijoiden osaaminen vastaisi työelämän tarpeita ja edesauttaisi työllistymistä.

Oppilaitos ja työpaikka voivat neuvotella siitä, millaisia ennakkovalmiuksia opiskelijalta toivotaan. Näin opettajalle syntyy realistinen käsitys siitä, missä opintojen vaiheessa opiskelijan kannattaa suorittaa tiettyjä tutkinnon osia työpaikalla. Työnantaja puolestaan voi vaikuttaa siihen, millaisilla valmiuksilla opiskelijat tulevat työpaikalle oppimaan.

Tyypillisesti opiskelija suorittaa työelämässä oppimisen jaksoja eri työpaikoilla. Opintojen alussa laadittua HOKSia päivitetään tarvittaessa opettajan ja työelämän edustajan kanssa, jos opintojen tavoitteita ja sisältöä pitää täsmentää.

Kun opiskelijan osaaminen on riittävällä tasolla, kirjataan HOKSiin suunnitelma työpaikalle siirtymisestä. Tässä vaiheessa työelämän edustaja osallistuu opettajan ja opiskelijan kanssa työelämässä oppimisen jakson suunnitteluun.

Opiskelijan olisi aina hyvä käydä tutustumassa tulevaan työpaikkaan jo ennen jakson alkua. Työpaikalla voidaan järjestää esimerkiksi tutustumiskäynnin yhteydessä työhaastattelua simuloiva keskustelu, jos opiskelijalla ei ole kokemusta työhaastatteluista.

Opiskelijoiden työelämäyhteyksien ja työnantajien rekrytoinnin tueksi on monissa oppilaitoksissa järjestetty uratapahtumia. Työnantaja voi myös järjestää esimerkiksi työelämään tutustumiskäyntejä yhteistyössä oppilaitoksen kanssa.

Työelämässä opitaan joko koulutus- tai oppisopimuksella. Koulutussopimus on tyypillinen opintojen alkuvaiheessa. Kun osaamista on kertynyt, myös oppisopimus voi olla hyvä vaihtoehto. Vaihtelu näiden välillä on joustavaa, ja opettaja arvioi opiskelijan kanssa, mikä kulloinkin parhaiten palvelee opiskelijan tavoitteita.

Jos opiskelija vaikuttaa yritykseen sopivalta työntekijältä, voi oppisopimusta tarjota opiskelijan sitouttamiseksi sitten, kun hänellä on riittävä osaaminen.

Uraohjauksella tuetaan oikean polun löytämistä

Työllistymisen mahdollisuus on pidettävä mielessä jo opintojen aikana. Työpaikalla kannattaa ottaa työllistyminen puheeksi opiskelijan kanssa, sillä opiskelija saattaa jännittää työnhakua.

Työpaikalla on ajankohtaisin tieto alan erityisvaatimuksista, joten työelämässä oppiminen on erinomainen hetki arvioida opiskelijan soveltuvuutta alalle. Omien vahvuuksien tunnistaminen onnistuu myös parhaiten työelämässä.

Jos opiskelija ei koe alaa omakseen, tulee hänen keskustella opettajan kanssa. Tällaisissa tilanteissa opettaja ja opiskelija pohtivat alan vaihtamista tai toisen opiskelualan tutkinnon osien sisällyttämistä opintoihin. Opettaja päivittää HOKSin opiskelijan kanssa. Joskus saattaa riittää lisäkannustus tai erityisen tuen tarpeen huomioiminen paremmin.

Uraohjaus on opiskelijalähtöistä toimintaa, jossa opettaja toimii tukena, suunnittelun apuna, uusien virikkeiden antajana ja luotettavan tiedon lähteenä. Tukena ovat myös opinto-ohjaajat ja muu oppilaitoksen henkilökunta. Joissakin oppilaitoksissa opiskelijoilla on käytettävissään myös uraohjauksen ammattilaisia.

Uraohjauksen tarkoituksena on vastata opiskelijan urahaaveisiin ja kysymyksiin realistisesti ja kannustavasti. Se voi sisältää myös työnhakuasiakirjojen laadintaa tai työpaikkojen kartoitusta.

Opettajan on hyvä tietää yrityksen rekrytointitilanteesta ja -käytännöistä. Tämä vahvistaa työelämään suuntautuvien jatkopolkujen syntymistä jo oppilaitoksessa.

Työpaikan edustaja on hyvä apu uraohjauksessa silloin, kun opiskelija selkeästi haluaa suuntautua tietylle alalle tai tiettyyn työpaikkaan. Myös kokeneiden työntekijöiden kannustus ja vinkit ovat tärkeitä, kun nuori tai alanvaihtaja hahmottaa tulevaa työllistymistään.