Ohjaaminen työpaikalla

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Opiskelija voi opiskella koko tutkinnon tai tutkinnon osia omien tarpeidensa mukaan. Opiskelu perustuu aina henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan eli HOKSiin. Opiskelijan HOKSissa määritellään, mitkä osat opinnoista hän suorittaa oppilaitoksessa ja mitkä työpaikalla.

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen ydinajatus on, että työpaikalla opitaan kaikki asiat, jotka siellä on tarkoituksenmukaista oppia. Eri aloilla ja työpaikoilla tämä tarkoittaa erilaisia ratkaisuja, joista koulutuksen järjestäjät ja työnantajat sopivat keskenään. Tärkeää on sopia muun muassa siitä, mitä opiskelijan on osattava ennen kuin hän tulee työpaikalle koulutus- tai oppisopimusjaksolle.

Työpaikalla on tärkeää tietää työelämässä oppimiseen liittyvät tavoitteet, vastuut ja roolit, tuntea koulutus- ja oppisopimukseen liittyvät käytännöt sekä huolehtia opiskelijan perehdytyksestä ja oikeusturvasta. Sivusto tarjoaa työpaikalle tukea, jotta oppiminen olisi sujuvaa, tavoitteellista ja lainmukaista. Huomaa, että oppaassa käytetään termiä luottamushenkilö, kun viitataan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävään.

.

Kaikkea opiskeluun liittyvää säätelee opiskelijan kanssa laadittava henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma eli HOKS.

Opettaja ja työpaikan edustaja kirjaavat HOKSiin, millaista osaamista opiskelija hankkii ja mitä tutkinnon osia hän suorittaa työpaikalla.

Opiskelija etsii usein itse sopivan koulutus- tai oppisopimuspaikan. Koulutuksen järjestäjä hyväksyy työpaikan, jos se soveltuu oppimisympäristöksi ja opiskelijan HOKSiin kirjattuihin tavoitteisiin. Alueen työpaikat hyvin tunteva opettaja osaa myös ohjata opiskelijoita sopivaan työpaikkaan koulutus- tai oppisopimusjaksolle. Etenkin osaajapulasta kärsiville organisaatioille tämä on tärkeää.

Kun opiskelija tulee työpaikalle koulutettavaksi, hänellä on oltava allekirjoitettu koulutus- tai oppisopimus.

Päävastuu työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta on aina koulutuksen järjestäjällä, jota edustavat sopimuksen allekirjoittaja sekä sopimuksessa nimetty vastuuopettaja. Työnantajan on puolestaan nimettävä opiskelijalle vastuullinen työpaikkaohjaaja.

Työnantaja ja koulutuksen järjestäjä huolehtivat yhteistyössä siitä, että opiskelijan on mahdollista päästä HOKSin tavoitteisiin.

Opettaja huolehtii sopimusten tekemisestä ja siitä, että työpaikkaohjaaja saa tarvittavan perehdytyksen. Opettaja valvoo myös koulutus- ja oppisopimuksen noudattamista.

Työpaikkaohjaajan tehtävä on raportoida opettajalle osaamisen kertymisestä ja koulutussopimuksen noudattamisesta. Opettaja ja työpaikkaohjaaja varmistavat yhteistyössä, että opiskelija tekee vain ja ainoastaan niitä työtehtäviä, joita sopimukseen on kirjattu.

Opettaja on myös vastuussa osaamisen arvioinnista. Arviointi tehdään pääsääntöisesti aidoissa työympäristöissä yhdessä työpaikan edustajan kanssa.

Koulutus- ja oppisopimus ovat molemmat tavoitteellista ja ohjattua opiskelua, jossa työpaikalla on keskeinen rooli.

Tarvittaessa opiskelijan on mahdollista vaihtaa oppisopimuksesta koulutussopimukseen tai päinvastoin. Muutoksesta on neuvoteltava yhdessä opettajan kanssa.

Koulutus- tai oppisopimus voidaan purkaa työnantajan ja oppilaitoksen yhteisellä sopimuksella. Sopimukseen voidaan myös kirjata erillinen peruste, joka mahdollistaa sopimuksen purkamisen. Oppilaitos voi purkaa koulutus- tai oppisopimuksen yksipuolisesti, jos opiskelija tai opettaja on havainnut, että työpaikalla ei noudateta lain säädöksiä tai sopimuksen ehtoja.

Ennen sopimuksen purkamista on kuitenkin aina tarkasteltava huolellisesti purkamisen syitä. Laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu koulutus työpaikalla ehkäisee tehokkaasti opintojen keskeyttämistä.

Laadukkaasti suunniteltu ja toteutettu koulutus työpaikalla ehkäisee tehokkaasti opintojen keskeyttämistä.

Koulutussopimus
Koulutussopimus on tavallisin opiskelumuoto perustutkinnon alkuvaiheessa. Koulutussopimuksen solminut opiskelija hankkii osaamista käytännön työtehtävissä työpaikkaohjaajan ohjauksessa. Sopimus on aina määräaikainen.

Jos opiskelija saavuttaa tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen ennen koulutussopimuksessa määriteltyä määräaikaa, hänen tulee viipymättä näyttää osaamisensa. Vastuuopettaja ja työnantaja sopivat osaamisen arvioinnin käytännöistä. Jos vaadittua osaamista ei määräaikaan mennessä saavuteta, koulutussopimusta voidaan jatkaa ja opettaja arvioi tukitoimenpiteiden tarpeellisuuden.

Työnantaja ei saa korvata työntekijöitä koulutussopimusopiskelijoilla. Opiskelija voi tehdä muitakin kuin koulutussopimuksessa mainittuja tehtäviä, mutta silloin kyseessä on työsuhde, josta maksetaan palkkaa. Koulutussopimukseen ja työsuhteeseen kuuluvat ajanjaksot erotetaan toisistaan esimerkiksi luotettavan tuntikirjanpidon avulla.

Koulutussopimuksessa työnantajalla on korostunut seurantavelvollisuus.

Jos opiskelijalle ei kerry osaamista suunnitellusti tai jos opiskelijan työtehtävät poikkeavat koulutussopimukseen kirjatuista tehtävistä, työnantajan edustajan tulee välittömästi ottaa yhteyttä opettajaan.

Oppisopimuskoulutus

Oppisopimuskoulutus perustuu työsuhteeseen, joka on tavallisesti määräaikainen. Siltä ajalta opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen (TES) mukainen palkka.

Jos työnantaja ei korvaa tutkintoon liittyviä oppilaitosjaksoja, voi opiskelija hakea niiltä päiviltä opintotukea. Oppisopimuksen liitteenä on oltava se osa HOKSia, joka koskee työpaikalla järjestettävää koulutusta.

Oppisopimuksen voi solmia lyhyellekin jaksolle. Esimerkiksi kesäisin opiskelija voi kerryttää osaamistaan niin sanotulla kesäoppisopimuksella. Myös kesäkaudella opiskelijalle on järjestettävä työpaikkaohjaaja ja opetuksesta vastaava opettaja.

Työnantaja voi saada oppisopimusopiskelijan ohjauksesta koulutuskorvausta oppilaitokselta. Koulutuskorvausta ei makseta automaattisesti, vaan työnantajan ja oppilaitoksen on neuvoteltava siitä. Tyypillisesti koulutuskorvausta voidaan maksaa erityistä tukea ja vaativaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjauksesta.

Työpaikkaohjaus

Opiskelijalle on aina nimettävä vastuullinen työpaikkaohjaaja riippumatta siitä, onko kyseessä koulutus- vai oppisopimus. Vastuullisuus tarkoittaa sitä, että ohjaaja on opiskelijan arjessa mukana ja huolehtii opiskelun sujumisesta.

Ohjaajan on oltava ammattitaidoltaan, koulutukseltaan tai työkokemukseltaan pätevä työntekijä. Opettaja varmistaa ohjaajan pätevyyden. Valittavan henkilön on oltava myös halukas ottamaan vastaan ohjaajan tehtävä.

Työnantaja päättää työpaikkaohjaajan valinnasta. Koulutuksen järjestäjä vastaa ohjaajan perehdytyksestä ohjaamiseen ja osaamisen arviointiin. Työnantajan tehtävänä on varata näihin riittävästi aikaa. Koulutuksen järjestäjät tarjoavat myös laajempaa koulutusta työpaikkaohjaukseen. Tavoitteellinen ja ohjattu oppiminen ei synny sivutuotteena, vaan työpaikalla oppimista täytyy suunnitella.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että opettajalla on riittävästi aikaa yhteistyöhön. Opettajan riittävä aikaresurssi on keskeinen seikka työpaikan ja oppilaitoksen välisen yhteistyön kannalta. Lisäksi työnantaja voi vaatia, että opettaja käy työpaikalla riittävän monta kertaa.

Työpaikalla ei koskaan pitäisi jäädä yksin pohtimaan opiskelijan ohjaamiseen liittyviä asioita, sillä koulutuksen järjestäjällä on vastuu ja velvollisuus tukea ja kouluttaa työpaikkoja toimimaan opiskelijoiden kanssa. Työpaikan kannattaa hyödyntää oppilaitosten pedagogista osaamista ja menetelmiä, joista voi olla apua monenlaisissa työtehtävissä. Jos opiskelijoiden äidinkieli ei ole suomi, kannattaa pohtia, tarvitseeko työyhteisö koulutusta kieli- ja kulttuuritietoisesta ohjauksesta.

Jos opiskelija opiskelee oppisopimuksella, työpaikkaohjaaja voi neuvotella työnantajan kanssa mahdollisen koulutuskorvauksen maksamisesta. Jos kyseessä on koulutussopimus, korvausta ei makseta.

Työpaikkaohjaaja voi neuvotella omien työtehtäviensä ja työajan järjestelyistä, jotta hän voi paneutua opiskelijan ohjaamiseen täysipainoisesti. Neuvotteluihin on aina syytä ottaa luottamushenkilö mukaan. Joissain työehtosopimuksissa näistä asioista on sovittu.

Tiedottaminen työpaikalla

Opiskelijan on hyvä saapua työpaikkaan, jossa häntä osataan odottaa ja jossa opintojakso on suunniteltu huolellisesti. Työpaikkaohjaajan tehtäviin kuuluvat käytännön valmistelut ja ohjaamisen suunnittelu.

Työyhteisön jäsenillä on usein hyviä ideoita, jotka edistävät oppimista työpaikalla.

Työnantaja vastaa opiskelijan työturvallisuudesta. Työsuojeluvaltuutetun ja opettajan on keskusteltava opiskelijoiden työturvallisuuteen liittyvistä asioista, jotta vaaroja osataan ennakoida. Opettajan tulee saada tieto suoraan työpaikalta, jos työ sisältää turvallisuuteen vaikuttavia erityispiirteitä.

Osaamisen arviointi

Kun opiskelija on saavuttanut tutkinnon perusteissa edellytetyn osaamisen, osaamisen osoittaminen ja arviointi järjestetään mahdollisimman pian. Työpaikan edustaja ja opettaja arvioivat opiskelijan suorituksen. Opettajan täytyy viimeistään tässä vaiheessa varmistaa, että työpaikalla on riittävästi arviointiosaamista.

Osaamisen arvioijan valintakriteerit ovat tiukemmat kuin työpaikkaohjaajan valintakriteerit. Jos työpaikkaohjaajan on tarkoitus toimia myös arvioijana, hänelle on tarjottava riittävä perehdytys arvioinnin käytäntöihin, tutkinnon perusteisiin ja arviointikriteereihin.

Osaaminen osoitetaan aina käytännön työtehtävissä aidossa työympäristössä. Näyttö voidaan järjestää myös muussa työpaikassa. Oppilaitos voi poikkeusluvalla järjestää osaamisen näytön muualla kuin aidossa työympäristössä. Tällaiset poikkeukset liittyvät esimerkiksi potilasturvallisuuteen, joka edellyttää ammattiosaamisen osoittamista simuloidussa tilanteessa.

Palaute

Kun opiskelija lopettaa työskentelyjaksonsa, on syytä kerätä palaute kaikilta osapuolilta. Opettaja, opiskelija ja työpaikkaohjaaja saavat yleensä palautteen voimassa olevien käytäntöjen mukaan. Opiskelijalle hyvä palaute voi olla suuri kannustin ja merkittävä vaihe ammattilaiseksi kasvamisessa.

Oppilaitokset keräävät työnantajilta palautteen työpaikalla järjestetyn koulutuksen sujumisesta. Tämä virallinen palaute vaikuttaa oppilaitoksen rahoitukseen.

Lisäksi kannattaa kuunnella työyhteisön tuntemuksia ja ajatuksia. Palautteet ja keskustelu mahdollistavat sen, että myös luottamushenkilö voi osallistua työpaikalla järjestettävän koulutuksen kehittämiseen.

Koulutuksen järjestäjä on vastuussa työpaikalla järjestettävän koulutuksen sujuvuudesta. Koulutuksen järjestäjää edustaa opettaja. Työpaikan on kuitenkin varmistettava, että opiskelijan oikeusturvan kannalta olennaiset asiat on hoidettu ennen työskentelyjakson alkua.

Laissa on määrätty, että työpaikan edustajan on osallistuttava opiskelijan HOKSin laadintaan niiltä osin kuin se koskee työpaikalla järjestettävää koulutusta. Työskentelyjakson on oltava tarkoituksenmukainen, ja sen on palveltava opiskelijan oppimista ja tutkinnon suorittamista.

HOKSiin kirjataan myös mahdolliset opiskelijan erityisen tuen tarpeet. Lähtökohtaisesti ne tulevat vain opettajan tietoon. Tiedot voidaan luovuttaa työpaikan edustajalle vain opiskelijan suostumuksella.

Koulutussopimus on allekirjoitettava ennen työskentelyjakson alkua. Työpaikan edustajalla täytyy olla allekirjoitusta varten riittävä valtuutus.

Oppi- tai koulutussopimuksen purkamisen ehdot on selvitetty kaikille osapuolille. Esimerkiksi oppisopimuksen purkautuminen ei automaattisesti pura työsuhdetta. Opettajalta ja lainsäädännöstä saa lisää tietoa sopimuksen purkamisesta.

Kun opiskelijan kanssa on tehty koulutussopimus, on työnantajalla vastuu seurata ja valvoa sopimuksen toteutumista. Opettajan kanssa on sovittu toimintatavoista ja raportoinnista. Myös muusta tarvittavasta yhteydenpidosta oppilaitoksen kanssa on sovittu.

Työnantaja ei saa koulutussopimusmallissa maksaa palkkaa tai mitään palkkaan rinnastuvaa etuutta. Jos opiskelija ruokailee työpaikalla, hän maksaa itse ateriansa. Oppilaitos maksaa opiskelijalle sen osuuden, joka kattaisi ruokailun oppilaitoksen tiloissa.

Työpaikkaohjaaja vastaa ohjauksesta työpaikalla, mutta työn sujuvuuden ja oppimistulosten kannalta on parempi, jos koko työyhteisö osallistuu ohjaukseen. Jokainen työntekijä voi esimerkiksi kannustaa opiskelijaa ja opastaa häntä työn arjessa.

Esimies ja johto
Esimiesten ja johdon tuki on oleellinen osa onnistunutta ohjausta. Esimiesten on varmistettava, että työpaikkaohjaajalle on varattu tarvittava tila ja aika ohjaustyön tekemiseen. Ylikuormittunut työpaikkaohjaaja on myös ylikuormittunut työntekijä. Tällöin työntekijän itsensä lisäksi tilanteesta kärsii sekä opiskelija että työnantaja.

Luottamushenkilö
Työpaikan luottamushenkilö rakentaa omalta osaltaan onnistumisen ilmapiiriä. Luottamushenkilö huolehtii myös opiskelijoihin liittyvien käytännön asioiden asianmukaisesta hoitamisesta. Työsuojeluvaltuutetut puolestaan ovat merkittävässä roolissa, koska he huolehtivat työnantajan työturvallisuusvelvoitteen toteutumisesta.

Opettaja, työpaikkaohjaaja ja työnantaja
Opettaja, työpaikkaohjaaja ja työnantaja huolehtivat tiedottamisesta työyhteisölle. Työyhteisössä on oltava tieto siitä, paljonko opiskelijoita on tulossa, milloin he aloittavat ja mitä asioita he ovat oppimassa. Kun työntekijöille on tiedotettu ajoissa asioista, heidän on helpompi ottaa opiskelijat hyvin vastaan. Parhaimmillaan myös työntekijöitä kuunnellaan, ja heillä on tilaisuus keskustella etukäteen mahdollisista huolista, jotka liittyvät opiskelijoiden tuloon.